Hacklab ry – Säännöt

Nimi, kotipaikka ja toimialue

1 §

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään Liitoksi, nimi on Hacklab ry, kotipaikka Tampere ja toiminta-alue koko maa. Epävirallisina niminä voidaan käyttää nimiä “hacklab.fi” ja “Hacklab Finland”.

Tarkoitus ja toimintatapa

2 §

Liitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys. Liiton tarkoituksena on edistää suomalaista hacklab-toimintaa, toimia jäsentensä valtakunnallisena etujärjestönä, toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja tukea näiden yhteisiä pyrkimyksiä sekä pyrkiä kehittämään ja edistämään jäsentensä tieteellisiä, teknillisiä, taiteellisia sekä kädentaidollisia harrastusmahdollisuuksia. Edellä mainittuun kuuluvat esimerkiksi puu- ja metallityö-, tietotekniikka-, elektroniikka- ja radioamatööriharrastus.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto toimien jäsentensä valtakunnallisena etujärjestönä:

  • Harjoittaa tarkoituksensa mukaista koulutus-, tiedotus-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa;
  • Järjestää kokouksia, koulutus-, neuvonta- ja verkostoitumistilaisuuksia sekä tutustumismatkoja;
  • Avustaa, ohjaa ja tukee varsinaisten jäsentensä tarkoituksenmukaista toimintaa toimien niiden keskusjärjestönä;
  • Pyrkii yhteistoimintaan muiden Liiton tarkoitusta vastaavalla tavalla toimivien koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa; sekä
  • Ryhtyy muihin samantapaisiin jäsentensä yhteiskunnallisia, oikeudellisia ja sivistyksellisiä etuja edistäviin toimenpiteisiin.

Toimintansa tukemiseksi Liitto voi, hankittuaan tarvittaessa asianmukaisen luvan:

  • kerätä jäsenmaksuja,
  • ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia sekä testamentteja,
  • järjestää keräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä, tilaisuuksia sekä
  • omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Liitto voi kuulua jäsenenä kotimaisiin ja ulkomaisiin yhdistyksiin, joihin kuuluminen edistää Liiton tavoitteita.

Jäsenyys

3 §

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva oikeuskelpoinen yhdistys

  • jonka säännöt ja toiminta ovat yhteensopivia Liiton toiminnan kanssa
  • joka sitoutuu noudattamaan Liiton sääntöjä ja Liittoa sitovien sopimusten velvoitteita
  • joka on merkitty yhdistysrekisteriin
  • jonka toiminta on yleishyödyllistä
  • joka on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea Liiton tarkoitusta ja toimintaa.

Liiton varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta liiton hallitus.

Jäsen voi erota Liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsensuhde purkautuu kuitenkin vasta kolmen (3) kuukauden ja velvoite jäsenmaksun suorittamiseen kahdentoista (12) kuukauden kuluttua eroilmoituksen kirjaamisesta.

Liittokokous voi erottaa Liitosta jäsenen, joka ei täytä 1 momentissa mainittuja jäsenedellytyksiä tai joka on laiminlyönyt §4:ssä tarkoitetut velvollisuudet, jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta, rikkonut Liiton kanssa tekemäänsä sopimusta tai on huomattavasti vahingoittanut Liittoa tai sen jäsenjärjestöä. Jäsensuhde purkautuu erottamispäätöksen jälkeen ilman irtisanomisaikaa.

4 §

Liiton varsinaiset jäsenet ovat velvollisia lähettämään Liitolle jäljennökset tili- tai toiminnantarkastajien lausunnosta ja jäsenyhdistyksen hyväksymän toimintakertomuksen edelliseltä vuodelta, tiedon jäsenmäärästään sekä yhteystietonsa vuosittain ennen kesäkuun 1. päivää.

Mikäli kyseessä on jäsenyhdistyksen ensimmäinen tilikausi, riittää velvollisuudeksi toimittaa perustamiskokouksen pöytäkirjan jäljennös ja yhteystiedot.

Liittymis- ja jäsenmaksu

5 §

Liittymis- ja jäsenmaksujen suuruuksista päättää vuosittain liittokokous. Liittokokous voi hakemuksesta vapauttaa kokonaan tai osittain jäsenen liittymis- tai jäsenmaksusta.

Hallinto ja toiminta

6 §

Liiton päätösvaltaa yhdistyslain ja näiden sääntöjen määrittämällä tavalla käyttää liittokokous. Liiton asioita hoitaa hallitus.

Liittokokous

7 §

Sääntömääräinen liittokokous eli vuosikokous kokoontuu hallituksen kutsusta kesä-syyskuussa. Kutsu liittokokoukseen on toimitettava varsinaisille jäsenille vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta postitse tai sähköpostilla. Kokouskutsussa on mainittava kaikki käsiteltävät asiat. Mikäli varsinainen jäsen haluaa saada jonkin asian liittokokouksen käsiteltäväksi, on siitä ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää, tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai vähintään yksi neljäsosa (1/4) varsinaisista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

8 §

Liittokokouksessa kokousedustajina toimivat varsinaisten jäsenten valitsemat edustajat. Kullakin varsinaisella jäsenellä on yksi edustaja, jolla on puheoikeus ja yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä ei ole puhe- eikä äänioikeutta. Liittokokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin henkilövaalina. Vaalissa voidaan äänestää vain ehdolle asetettuja henkilöitä. Jokaiseen vaalilippuun tulee merkitä korkeintaan yhtä monta nimeä kuin on valittavia. Kukin vaalilipussa mainittu ehdokas saa yhden äänen.

Kun valittavia on vain yksi, toimitetaan vaali enemmistövaalina. Valituksi tuleminen edellyttää ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä. Mikäli yksikään ehdokas ei vaalin ensimmäisellä kierroksella saa ehdotonta enemmistöä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, jolloin eniten ääniä saanut tulee valituksi. Mikäli äänet menevät tasan toisella äänestyskierroksella, ratkaistaan vaali arvalla.

Kun valittavana on samanaikaisesti useampia henkilöitä, vaali toimitetaan siten, että valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä. Mikäli äänet menevät viimeisen paikan tai viimeisten paikkojen kohdalla tasan, ratkaistaan valittava ehdokas tai valittavat ehdokkaat arvalla.

Kokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi valittua pöytäkirjantarkastajaa kuukauden kuluessa kokouksesta.

9 §

Liittokokoukseen voidaan hallituksen niin päättäessä osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, hallituksen kokouskutsussa määrittelemillä tavoilla. Liittokokouksissa voidaan antaa myös muille kuin kokousedustajille läsnäolo- ja puheoikeus. Liiton jäsenyhdistysten jäsenille on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä mahdollisuus liittokokouksen seuraamiseen.

10 §

Liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
  8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  9. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
  10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Hallitus

11 §

Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu liittokokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2–9 muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Nimenkirjoitus ja taloudenhoito

12 §

Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen toisen jäsenen kanssa aina kaksi yhdessä. Hallitus voi oikeuttaa hallituksen jäsenen kirjoittamaan yksinään liiton nimen, joko yleisesti tai tiettyä erikseen määrättyä tarkoitusta varten.

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Liiton taloudenhoitoa valvovat toiminnantarkastajat, joille tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta ja muulloinkin pyydettäessä. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

Sääntöjen muuttaminen

13 §

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liittokokouksessa, mikäli sääntöjen muuttamisesta on mainittu kokouskutsussa ja kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa muutosehdotusta kokouksessa. Sääntömuutos on lisäksi vahvistettava toisessa, vähintään kaksi viikkoa myöhemmin pidettävässä liittokokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä.

Liiton purkaminen

14 §

Liiton purkamisesta voidaan päättää liittokokouksessa, mikäli kokouskutsussa on mainittu liiton purkamisesta ja kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa purkamista. Purkamispäätös on lisäksi vahvistettava toisessa, vähintään kaksi viikkoa myöhemmin pidettävässä liittokokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä.

Jos Liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen varat jaetaan Liiton varsinaisille jäsenille niiden jäsenmäärien suhteessa, joka määräytyy 4 §:n mukaisen Liiton varsinaisten jäsenten ilmoittamien jäsenmäärien perusteella.